Eka yö uudessa paikassa, meni yhä vähäsen painajaisten
puolelle, nyt tein muuttoa myös yöllä. Aamulla heräsin kello 07 ja lähdin kerroksesta
39 alas viidenteen ja aamu uinnille. Uin altaalla tunnin, kävin myös siellä
olevalla porealtaalla. Sitten takaisin ylös ja kas muut olivat myös hereillä. Kahviakin
tarjosivat, tosin en millään ehtinyt ottaa sitä vastaan, sillä minulla oli jo
kiire klo 9.40 alkavalle tunnille.
uima-allas ja muut tilat
autotallin jälkeinen sisäpiha ja tietokonetaulu, jolla ottaa yhteyttä huoneistojen asukkeihin.
Bussimatka oli taas seikkailua, kesti puolisen tuntia ennen
kuin bussi tuli ja kesken matkan jouduimme taas vaihtamaan bussia, sillä
kyseinen bussi teki reittimuutoksen. Kummallista, noh olin sitten koulussa onnekseni
vain viitisen minuuttia myöhässä. Kolmen tunninkestäneen oppitunnin jälkeen kävin
ulkona syömässä ja jotenkin vaan aika kului huomaamatta. Ai niin kävinhän toki
asunnonhakutoimistossa. Varasin ajan opinnonohjaajalle sekä sain reittiohjeet
henkilökortin hakuun, tosin minulle kerrottiin että siellä voi mennä koko
päivä. (Sen tarinan aika on sitten myöhemmin). Seuraava oppituntini alkoi
sitten vähän yli 17 ja opettaja piti meitä loppuun asti, yksi 20min paussi oli
välissä. Sitten illan pimeydessä suuntasin takaisin kohti uutta kämppää.
Taas hassuja sääntöjä bussien suhteen tuli vastaan eli joka
kuukauden eka perjantai oli kyseisen kadun pysäkki siirretty, toiselle kadulle.
Onnekseni mukava nainen auttoi minua löytämään pysäkin samalla kuin itse
siirtyi sinne. Oikeasti olen tavannut täällä todella monta avuliasta ja
ystävällistä henkilöä, mikä muistuttaa taas yhdestä seikasta miksi Havaiji on
minua aina niin kiehtonut. Toki miljoonakaupunkiin mahtuu paljon muutakin,
mutta silti. Illallakaan ei bussissa ollut turvaton olo jne..
Perille päästyäni sanoin, hei muille ja rojahdin sänkyyn, (vielä
unet häiritsivät).
Seuraavana päivänä herättyäni istuuduin rouvan (Georgette)
viereen ja otin kahvia. (Hän puhuu enemmän kuin minä ja aika lensi). Viimein
sanoin että, herätäkseni minun pitää mennä uintilenkilleni. Kun palasin sieltä
hän ja minä lähdimme ostoksille ostoskeskukseen aivan asunnon vieressä.
ostoskeskus, joka on avoin eli osittain katto, sillä kerroksia on 4 ja kaksi parkkikerrosta
Tulihan sitten shoppailtua, mutta edullisesti! Hänellä oli
kanta-asiakaskortti, jos toinenkin, eli sain lisää 20% alennusta jo
alennetuista hinnoista, eli ei paha! Söimme siellä vietnamilaisessa
ruokapaikassa ja sitten jo palasimme takaisin.
Kävin sitten taas koneella ja testasin mokkulaa, mutta tajuttoman hidas
netti oli. En tiedä johtuuko korkeudesta, sillä Norjassahan vuorilla ei koskaan
ollut minkäänlaista yhteyttä!
Tästä turhautuneena päätin lähteä taas uimaan, hihkaisin
väelle mihin menen ja ehdotin että ottaisimme yhdet Margaritat ostamastani
tequilasta ja valmiista mikseristä, palattuani. Uin taas sen tunnin.
Vaihdettuani vaatteet teimme merisuolasta lasinreunalle
renkaan, laitoimme sitruunan koristeeksi, koska limea ei ollut ja lisäksi pöytään
laitettiin tacolastuja ja salsaa. Istuuduimme nauttimaan. Siinä keskenään
jutellessamme alkoivat, Hilton hotellissa, ilotulitukset! (Kameran käyttöni on
vielä vähän haussa, en ihan loistavia kuvia saanut, mutta kuulemma joka
perjantai 20.00 sama toistuu eli toivoa on paremmalle kuvalle myöhemmin).
Siinä ilta vierähti ja uskokaa tai älkää mutta minä puhuin
vain kolmesti ja silti keskeytettiin. Ihanaa kun kerrankin saa vain kuunnella
ja toinen hoitaa keskustelupuolen! (Tosin tulee juotua sekä syötyä nopeammin ja
enemmän kun ei puhu.) Kuitenkin siinä puoli yksi, menin untenmaille ja
sunnuntaina heräsin 08.00.
Nyt olin sitten yhteyksissä Suomeen, sillä osa ihmisistä oli
jo huolissaan minusta. Mutta onneksi jälleen turhaan, sillä kuten kaikki
tietävät minä pärjään aina, tosin ei kaikki mene aina niin kuin suunnittelen…
(Muuten yläkerrassa on vastaavanlainen huoneistomyynnissä ja hintapyyntö
miljoona satakuusikymmentä tuhatta eli ei ihan halpa kämppä tämäkään.)
Sitten kuvia huoneeni ikkunasta eri vuorokauden aikoina, muuten surffaajat ovat uskomattomia, jopa herätessäni kuudelta aamulla vedessä näkyi jo muutama lautailija..
Mitä elämää heillä onkaan, kadehdittavaa !!
täällä muuten sataa yleensä vain öisin, toki rankkasadekuuroja on päivisinkin, en tiedä oliko tornado vai vaan sadekuuro.
Seuraavat kuvat kerroksestani, toiseen suuntaan, asunto ei siis ole läpi talon, vaan tämä on hissikäytävältä.
Tästä kuvasta pidän erityisesti, otin tämän kun palasimme ostoksilta.
Opinnoista sitten, Javan alkeitten tunti meni koulussa
sujuvasti. Havaitsin että taitoni ovat paljon huonommat kuin mitä muut kurssini,
jotenka maanantaina tulen menemään opinnonohjaajalle ja toivottavasti saan
tilalle muita aineita. Kerron siitä sitten..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti